Sinä säteilevänä päivänä

Hiljaisuuden voi jakaa, ja ihme kuinka monen kanssa – me hengitimme. Sitä sulattelen. Siksi mieli ei vielä suostu diskursiivisen, asiaperustaisen merkinnän laatimiseen. Nämä rivit tulivat minulle joulukuun säteilevänä päivänä Luumukylässä Dordognessa siinä etelänpuoleisessa rinteessä, missä mustat buddhat istuivat – välittömästi, ilman epäröintiä.

 

 

KÄVELYMEDITAATIO

Kahden pimeän välissä lepää valo,

kahden kämmenen välistä puhkeaa lootus,

kahden tammen välitse avautuu polku,

kahden ihmisen välistä käy aalto.

Näin on meidän kulkeminen

kakseuksien maailmassa,

kunnes meistä tulee yksi:

se joka olemme

ja se joka emme ole.

 

 

WALKING MEDITATION

Between two darknesses rests a light,

between two palms blossoms a lotus,

between two oak trees opens a path,

between two humans enters a wave.

Thus do we have to find our way

in a world of twonesses,

until we become one:

the one that we are

and the one that we are not.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s