Evoluutio, aivot ja kirjoittaminen

Modernin viestintäympäristön huima kehitys herättää huolestumista kirjallisen kulttuurin puolesta. Jos tietokone kirjoittaa jo uutisia, kuka niitä sitten lukee? Mihin koneet pian pystyvät? Innovaatioiden tahti kiihtyy, ihmisen pää menee pyörälle, hän stressaantuu ja ahdistuu.

Hetkinen, eipäs hätäännytä.

Syvemmältä tarkasteltuna huoli osoittautuu turhaksi: jos emme kirjoita, emme ole enää ihmisiä. Sivistystä ja kulttuuria ei ole olemassa ilman kirjoitustaitoa. Ja barbaareiksi emme tahdo.

Kirjoittaminen ja lukeminen tulevat aina säilymään. Muodot vain muuttuvat, niin kuin nyt on tapahtumassa.

Esihistoriallinen ihminen rupesi puhumaan, kun aivojen ja puhe-elinten toiminta mahdollisti sen. Tämä tapahtui ehkä satatuhatta vuotta sitten. Tieteen arvoituksia on se, miksi kirjoitustaito kehittyi kovin myöhään. Ihmisaivojen evoluutio olisi tarjonnut edellytykset paljon aiemmin, mutta kirjoitettu kieli on ollut olemassa vasta viitisen tuhatta vuotta.

Sivilisaation ja kirjoitustaidon synty ajoittuvat samaan aikaan. Minä en pidä sitä sattumana. Kirjoittamisen kyky oli olemassa, kunnes sille tuli tarve.

Amerikkalainen neurotutkija Mark Changizi on esittänyt, että puhe, musiikki ja kirjoitus eivät muodosta aivoissa omia erityisiä järjestelmiänsä. Ne ovat kulttuurillisia rakenteita, mutta aivojen tasolla ovat olemassa syvemmät järjestelmät, joka ovat syntyneet evoluution paljon varhaisemmista tarpeista.

Changizi selittää esimerkiksi, että kirjoitus perustuu visuaalisten hahmojen tunnistamisen järjestelmään. Se on osa luonnollisessa ympäristössä orientoitumista ja selviämistä.

Aivojen toiminnan kannalta lukeminen ja kirjoittaminen on ihme. Ne aktivoivat aivoja paljon monipuolisemmin kuin perinteisesti on selitetty (vasen aivolohko). Kuvailevan tai muuten ilmaisuvoimaisen tekstin lukemisen on todettu stimuloivan eri aistien alueita: haju, kuulo, motoriikka.

Kirjoitan monella välineellä ja huomaan, että ne vaativat erilaista paneutumista. Olen vakuuttunut, että ne kehittävät aivojen eri osia ja ammentavat erilaisista luovuuden lähteistä.

Kymmensormijärjestelmä läppärin näppäimistöllä on melkein liian helppo tapa: näpyttelen nopeammin kuin ajattelen, ja tekstiä on sitten paljonkin muokattava. Kävelylenkillä jokin kesken oleva juttu lähtee itsekseen kehittymään, ja silloin kirjoitan tekstiä mielessäni ja koetan painaa sen samalla muistiin. Mutta kun ryhdyn varta vasten sanelemaan uuden teknologian mahdollistamalle älykkäälle sovellukselle, se tuntuukin yllättävän vaikealta kirjoittamistavalta. Päätän, että tätä minun on paljon harjoiteltava.

Muistikirjaan käsin kirjoittaminen on hidasta, pohdiskelevaa ja nautinnollista. Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen kehittää aivoja monipuolisesti: motorisia ja visuaalisia kykyjä, ideointikykyä jne. Näin tapahtuu iästä riippumatta.

Vanha polku luovuuden lähteelle on löydetty uudestaan: kirjoita käsin, kirjoita hitaasti, kirjoita kaunokirjoituksella.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s